Onpa unohtunut mainita, että meillä on nykyisin myös autotalli... ollut jo hyvän tovin. Pystytyksessä kesti pyöreästi kaksi viikkoa yhdeltä mieheltä. Siis YH-DEL-TÄ mieheltä. Tässä vaiheessa lienee siis sopiva hetki kiittää Interindex Oy:n kavereita hyvästä työstä. Heidän toimestaan meille rakentui kellarikerros ja autotalli, asentui kellarin ikkunat ja ovet sekä viimeisimpänä muttei vähäismpänä rappaus. Ai niin ja keittiön ikkunakin tuli siirrettyä oikeaan korkoon! Ei nimittäin ollut aikaa jäädä odottelemaan talotehtaan selvitystä asiasta, kun rappaustyöt odotti.
Interindex oli meille entuudestaan täysin vieras yritys, johon H törmäsi kilpailuttaessaan kellarin rakennustöitä. Jälkiviisaana H on jo voivotellut, että jos olisi tiennyt, niin olisi annettu koko talo runkotyöt heille. (Täällä siis edelleen hakataan päätä seinään Planiatalon kanssa.) Rohkenenpa veikata, että heidän palveluitaan tullaan käyttämään vielä projektin myöhemmissäkin vaiheissa.
Tarkkasilmäiset ehkä huomasi, että autotalli ei ihan vielä ole lopullisessa kuosissaan. Kuvassa näkyvät villat ollaan jo laitettu seiniin. Höyrynsulkumuovi ja koolaukset ollaan myös saatu askarreltua, että levytystä ja ovia vailla on tämä projekti tällä hetkellä.
-K
Meidän residenssin saa nykyisin myös lukittua. Lukoiksi meillä valikoitui Abloy:n Sento -sarja. Jos nyt jotain perusteluja haetaan, niin Abloy tuntui luotettavalta ns perinteiseltä vaihtoehdolta ja toisaalta meillä ei ollut mielenkiintoa sijoittaa ylimääräistä ilock tai muihin "älykkäämpiin" lukitusjärjestelmiin. Painikkeiksi valikoitui Abloy Forum ja pääovelle Abloy Domus. Kaikki on dragon pintakäsiteltyjä.
Lopullisesti meidän residenssi saatiin säppiin, kun elokuusta asti pihassa seissyt liukuovi pääsi talotehtaan toimesta paikoilleen. Ja kyllä, sitä oli todellakin odotettu!
-K
Syksyn mittaan meillä ollaan oltu erityisen kiinnostuneita sääennusteesta. Ensimmäisen kylmemmän jakson jälkeen rappaus jatkui kuitenkin normaalisti ja meidän residenssi on nyt hetken ollut syksyn värissä. Nokkelina maalattiin räystäs- ja otsalaudat samaan aikaan, "kun telineetkin oli just sopivasti paikoillaan". Tosin telineet olivat paikkapaikoin niin henkimaailmanvehkeitä, että muutamat kohdat jäivät maalitta ihan vaan puutteellisista työturvallisuus olosuhteista johtuen.
Värin valinta tuotti alkuun hieman vaikeuksia sillä Ceresitin värikartta oli punaisten osalta melko suppea. Haluttiin ehdottomasti viininpunainen, ei punaruskea tai -oranssi vaan syvä viininpunainen. Rapparit tekivät kolmesta valitsemastamme väristä mallit ja päätös oli nopeasti tehty. Ennakkosuosikki siis osoittautui ehdottomasti parhaaksi vaihtoehdoksi.
Mainittakoon vielä, että punainen on meillä kaavassa määrätty, eikä siis välttämättä olisi ollut väri johon päädymme, jos koko Tikkurilan värikartasta oltaisiin saatu valita.
-K
Tähän mennessä ollaan ehditty toteuttaa jo kaksi "katsotaan sitten lopussa jos rahat riittää" -hankintaa. Toinen niistä on hovisauna, jota meillä myös pihasaunaksi kutsutaan.
Saunan antura valettiin samaan aikaan talon kanssa, mutta muutoin sauna oli tarkoitus rakentaa "sitten joskus". Kun täytöt alkoivat olla ajankohtaisia, aloitettiin keskustelu saunan osalta. Vaihtoehtoja oli aikalailla kaksi a) tehdään sauna tähän samaan syssyyn, jotta saadan piha tehtyä oikeaan muotoonsa tai b) kipataan maat saunan anturan päälle ja mitä todennäköisimmin ne myös jäävät sinne koskemattomina. Niinpä saunan harkot lähtivät pikavauhtia tilaukseen. Saatoin ehkä nähdä H:n ilmeessä *hihittää ja hieroo käsiä yhteen* -tyylistä. Joo, oli jo lähtökohtaisesti enempi H:n juttu tämä sauna. (Sillä on jo suunnitelmia sen pintamateriaaleihinkin...)
Tässä kuvasaastetta saunan vaiheista tähän asti.
On raksalla tapahtunut toki paljon muutakin. Niistä tuonnempana jahka laiska raksaaja kirjoittaja saa aikaiseksi.
-K
Kuulumispostauksen jälkeen on raksalla ehtinyt tapahtua jo aika paljon, kun kaksi insinöörisihmistä ja muutama innokas kaveri on laittanut hösseliksi.
Yksi valmistuneista virstanpylväistä on lattiavalut. Kellariinhan tehtiin lattiavalu jo kesällä talopakettia odotellessa, mutta reilu pari viikkoa sitten oli vuorossa loput lattiat. Sitä ennen oli kuitenkin liuta valmisteluita. Tehtiin vesijohto- ja viemäriläpiviennit, sähköputkivaraukset ja reiät ilmanvaihtokanaville. Tämän jälkeen tulikin sitten styroksit, teräsverkot, verkon nosto korokkeille ja lattialämmitysputkien asennukset ko urakoitsijan toimesta. Avot, kuraa vaille!
Lattiavalujen jälkeen alkoi korkean osan yläpohjan saattaminen puhallusvillavalmiuteen. Tämä poikkeaa hieman ns. perusrakentamisesta, kun puhallusvillalle kyhätään ns. kotelot, jossa yläosana on tuulensuojakipsilevy ja alaosana höyrynsulkumuovi ja koolauspuut. Sinne väliin se villa sitten puhallellaan (kts. viimeinen kuva, jossa höyrynsulku vasta osittain laitettu). Harvinaisen ärsyttävästä hommasta teki vieläkin ärsyttävämmän hieman poikkeuksellinen työkorkeus...
-K
No ei meidän keittiösuunnitelma ehkä ihan valmis ole, mutta kaupat siitä kuitenkin väännettiin. Edelliskerrasta viisastuneina jätimme kilpailuttamisen minimiin. Laukkaamalla kymmenen liikettä läpi, ei saa muuta kuin pään pyörälle ja kaiken tuntumaan entistä epäselvemmälle. Tälle kertaa keittiö lähti liikkeelle Puustellin yhteydenotosta ja tapaamista lykkäiltiin kevääseen asti, jotta keittiön koko ja paikka arkkitehtisuunnitelmassa oli selvä.
Täytyy sanoa, että Hyvinkään Puustellin Peter Lindholm häikäisi ammattitaidollaan heti ensitapaamisella, jolloin käytiin keittiön tarpeet läpi niin kaapistojen, toimintojen kuin laitteidenkin osalta. Lähtötilanteessa meillä ei ollut muuta visiota kuin se, että ei haluta valkoista eikä etenkään korkeakiiltoista keittiötä.
Tässä joitakin pointteja keittiön suunnittelussa
Pesuallas: yksi iso, kaksi perus vai puolitoista
H oli heti etenemässä vanhan kaavan mukaan perusratkaisulla kaksi allasta tai puoltoista. Peterin avustamana totesimme, että sillä puolikkaalla altaalla ei tee yhtään mitään ja tilanteita, jolloin tarvitsee kaksi allas yhtä aikaa on hyvin harvoin. Yleensä se toinen vaan täyttyy tiskistä. Siispä päädyimme yhteen isoon altaaseen, jolloin uunipellinkin voi pestä kodinhoitohuoneen sijaan keittiössä.
Tarvitseeko kaappien "saumojen" olla kohdikkain.
Eli aika yleinen ja ehkä vähän vanha tapa on, että yläkaappien ja alakaappien saumat ovat kohdikkain. Alaolevasta kuvasta tämä hahmottuu hyvin. Perällä oleva laatikosto ei ole yläkaapin kanssa saman levyinen.
Hölmölle tilanteen saa näyttämään nuo lasiovelliset yläkaapit, jotka ei ole keskitetysti vaan jotenkin "sivussa". Peterillä oli tähän kyllä hyvä pointti, että kaapit ovat eri syvyiset ja jos niitä katsoo vähänkään sivusuunnasta, niin "saumakohdat" ovat jokatapauksessa eri kohdissa. Tärkemämpää olisi, että kaapit muodostaa symmetrisen rivin. Alla oleva kuva on olohuoneesta kulmittain, jolloin yläkaappirivi näyttääkin oikein kivalta ja symmetriseltä.
Eikä se tästäkään vinkkelistä mitenkään korostu.
Täytyy noita yläkaappeja vielä vähän pohdiskella, kun meillä on kuitenkin ruokapöytä sijoittumassa aikalailla niin, että näkymä on ensimmäisen kuvan mukainen.
Lisäksi aiemmasta kokemuksesta tiedetään myös
Alakaapit laatikoina (ok, kulmakaapeissa tästä voi tinkiä)
Alakaappi hyllyllisenä on vähän sama kuin hyllylliset vaatekaapit. Perälle sullotaan kaikki se mitä ei koskaan käytetä ja etualalle käyttötavara.
Induktioliesi ja uuni pyrolyysitoiminnolla
Edelliseen keittiöön meille tuli induktioliesi tutun kodinkonemyyjän suosituksesta. Samaan aikaan meni uusiksi jok'ikinen pata ja pannu, jolloin rohkeninkin epäillä, että olimme tehneet huonon päätöksen. Nyt jälkikäteen, kun rakennusaikaisessa asunnossamme on niin sanotusti normaali liesi, voin kyllä sanoa, että se induktioliesi on vaan aika pirun hyvä keksintö! Pyrolyysitoimintoa meillä ei vielä ole ollut, mutta kyllä sen täytyy olla hieno toiminto siihen 6 tunnin myrkyillä leikkimiseen ja rätillä hinkkaamiseen nähden...
Mitä sitten siihen kilpailutukseen tulee. Kysyttiin vertailevaa hintaa tutulta keittiömyyjältä (eri valmistaja), josta tiesimme, että halvemmalla tuskin muualta keittiötä saadaan. No kyllähän sitä eroa Puustelliin oli, mutta täytyy sanoa, että Peterin tyyli myydä, puri meihin. Jopa H (jolla on kyky nähdä kaiken myyntipuhesumutuksen läpi) oli varsin vakuuttunut tuotteen laadusta.
Käytiin me itseasiassa vielä yhdessä toisessa tunnetussa keittiöliikkeessä, mutta epäonneksemme tai ehkä onneksemme meitä palveli melko nuori ja kokematon myyjä. Kaveri yritti esittää parempaakin myyntitykkiä, mutta kyllä päälle paistoi niin selvä paniikki, eikä tapaamisella ollut punaista lankaa. Varmaan olisi ollut ihan hyvä keittiö ja hintakin taisi olla Puustellin luokkaa tai vähän alle, mutta se asiakaspalvelu oli vaan ihan liian raskasta.
-K
Syy blogihiljaisuuteen on hyvinkin yksinkertainen. Ei ole ollut mitään kerrottavaa, ainoastaan sisuskaluja jäytävää "harmitusta".
Talopaketti antoi odottaa itseään lähes 8 viikkoa alkuperäisestä aikataulusta. Syyksi kerrottiin tehtaan kiireet. Muilta tahoilta olemme kuulleet tehtaan kiireisiin johtaneita syitä. Niiden todenperäisyyttä emme ole lähteneet varmistamaan ja miksi olisimmekaan. Syyt ei käännä kelloa taaksepäin ja tuo kesää takaisin.
Suurta harmitusta ei myöskään vähennä se, että vietimme talopaketin pystytyksen aikaan lomaa etelässä. Pitihän meillä alkuperäisen aikataulun mukaan olla silloin lattiavalut tehtynä ja sopiva hetki lomailla. Eli pääsimme seuraamaan tapahtumia whatsapp kuvien kautta. Hurraa...
Harmiksemme voin myös todeta sen, että talopaketti ei suinkaan ole vielä sopimuksen mukaisessa valmiudessa. Asennusporukka on kuulemma lähtenyt jo toiselle työmaalle, mutta tulee ensi viikolla tekemään hommat loppuun. *kädet kyynärpäitä myöden ristissä*
Tässä kuitenkin makupaloja työmaalta. Toivottavasti päivitettävää saadaan jatkossa hieman nopeampaan tahtiin (onhan se jatkossa kiinni ainoastaan meidän omasta aikaansaamisesta). Mainittakoon vielä, että huomenna alkaa autotallin pystytys pitkästä!
