3.3.2015

Viila ja linssi kohtaavat osa 1


Kyllä! "Konkari" rakentajaa(kin) voi vetää höplästä. Se tuli todettua näin heti projektin alkuvaiheessa.


Nimittäin. Viime kesänä tontilla tavatessamme, arkkitehti kertoi kiinteän hintansa. Saimme kuitenkin pienen alennuksen, koska lupauduimme itse tekemään mittakuvat eli työkuvat eli eli. Toiselta toimistolta saimme summaltaan hieman kalliimman tarjouksen, jossa kuitenkin kerrottiin hinnan sisältän alv:n. H vielä erikseen soitti tälle ensin mainitulle arkkitehdille, että sisältäähän hänen kertomansa hinta myös alvin ja vastaus oli myöntävä. 


Myöhemmin kun suunnitelmat olivat jo pitkällä, arkkitehti otti puheeksi, että hänen hintansa ei sisällä pääsuunnittelijan vastuuta. Jos olisimme ottaneet palvelun häneltä, olisi kiinteä hinta tuplaantunut. Meillä oli kuitenkin muita yhteyksiä, joten päätimme ottaa pääsuunnittelijan palvelun toiselta. Tämän jälkeen arkkitehti ilmoitti ottavansa lupasuunnitelmista ylimääräisen korvauksen. Minun tietämyksen mukaan lupakuvat tulevat ennen työkuvia (jotka alennuksen toivossa lupauduimme tekemään itse), joten niiden olisi kaiken järjen mukaan pitänyt kuulua alkuperäiseen kiinteään hintaan. Emme kuitenkaan jaksaneet alkaa tästä sotimaan, koska olimme enemmän kuin tyytyväisiä suunnitelmiimme. Vähän jäi kuitenkin karvas maku suuhun.


Kruunu pahalle mielelle saatiin lopulta ensimmäisen laskun maksun jälkeen. Kävi näet ilmi, että meidän olisi pitänyt pidättää suunnittelijalta hänen verot ym mitä niitä kuluja nyt onkaan. Ja eipä aikaakaan kun tajusimme meille lankeavan myös työnantajan sivukulut. Eipä tullut mieleen, että hinnan verollisuudesta kysyttäessä, puhuttiin henkilön omista tuloveroista eikä arvonlisäverosta. Ai että rupes naama punertamaan molemmmilla. (Vihasta -jos joku ei tajunnut)


No mitäpä tästä sitten opimme? No eipä juuri mitään, mitä ei jo tiedetty. Kaikki sopimukset pitäisi olla kirjallisena ja sisältö erikseen lueteltuna. Tekevälle sattuu, mutta jos kaikkiin osa-alueisiin käyttää prosentuaalisesti yhtä paljon enemmän kuin, mitä oltiin suunnittelluun budjetoinut ja mitä todellisuudessa maksettiin, niin talo jää puoliksi tekemättä tai sitten ollaan hattu kourassa pankin oven rivassa. Tarkkuutta, ystävät, tarkkuutta!


Näin meitä viilattiin linssiin näin heti alkuun.


-K


JK. Edellisen talon myyneestä välittäjästä voisi kirjoittaa jo kirjankin, mutta se ei liity tähän.

15 kommenttia:

  1. Voi apua mitä meininkiä! Meillä taisikin olla tosi hyvä tuuria, kun arkkitehdin hinta oli pennilleen se mitä oli sovittu, ja he joutuivat vielä veivaamaan jonkun verran ylimääräistä kun rakennusvalvonta halusi teettää muutoksia. Sitä ei osaa/muista arvostaakaan ennekuin törmää tälläisiin toisenlaisiin tarinoihin... Toivottavasti teillä kävisi jossain toisessa asiassa hyvä tuuri, ja löytäisitte vaikka jonkun yllättävän säästön :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt on aika jo kullannut muistot, eikä menetetty summa tunnu enää niin merkitykselle, mutta kyllähän tuollaiset muistaa maailman tappiin asti :/ Täytyy tosiaan toivoa parempaa onnea jatkossa :)

      Poista
  2. Ei liity ehkä ihan suoranaisesti tähän, mutta tuli mieleeni, että kun itse kyselin omalta arkkitehdiltani (me muuten sovittiin tuntiperusteinen hinta), että mitä talosuunnitelmat maksaa sitten yhteensä noin suurinpiirtein, niin hän vastasi, että suunnilleen saman verran se maksaa mitä maksat kiinteistövälittäjällekin, jos joskus sen talon myyt - sillä erotuksella, että se kiinteistövälittäjä tekee 2 tuntia töitä ja hän (arkkitehti) tekee saman rahan eteen noin 200 tuntia töitä :) Eli JEP - molemmat saa muutaman prosentin talon hinnasta. Meillä meni tässä kohdin ihan hyvin ja samaa arkkitehtiä voisin suositella muillekin.

    Harmillista tosiaan tuo teille sattunut tilanne, en muista miten tarkkaan ja miten kirjallisesti me tehtiin aikoinaan oman arkkitehdin kanssa sopimukset, mutta yksi taktiikka yrityksessä ymmärtää asiat samalla tavalla on tuntihinnan lisäksi pyytää joku mahdollisimman tarkka arvio, että "no sano nyt vielä joku oma ja valistunut arvaus, että mitä tämä sitten yhteensä tulee kokonaisuutena maksamaan... " Siis ihan asiassa kuin asiassa. Ei tämä suullinen sopiminen tietenkään ikinä niin eksakti ole kuin kirjallinen sopiminen, mutta kyllä sekin voi toimia jos osapuolet tuntee toisensa jo entuudestaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä pointti tuo, että tavallaan kysyy sitä hintaa useammasta eri kantista. Toinen, ehkä vähän ärsyttävä, tapa olisi varmaan se, että joka käänteessä varmistaa, että "olihan se nyt varmasti se ja se summa" ja "sen ja sen verranhan tämä nyt sitten meille maksaa". Ei pitäisi ainakaan kummaltakaan osapuolelta unohtua mitä on sovittu...

      Poista
  3. Voi ei! Harmi ja niin tylsää heti alkumetreillä. Toivottavasti tosiaan joku muu osio yllättääkin sitten toiseen suuntaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin tällä kertaa :/ noh, kyllä me uskotaan, että jossain toisessa puolestaan yllätytään positiivisesti :)

      Poista
  4. Voi ei, miten harmillista! Toivottavasti tästä eteenpäin sujuisi paremmin. Onneksi kuitenkin olette saaneet asioita eteenpäin. Nyt vaan keskittymään kaikkeen positiiviseen ja ennen kaikkea tulevaan taloon. :)

    Suvi / Ripaus unelmapulveria

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on sen verran jo ehtinyt vettä joessa virrata, että tuo on jo muisto vaan. Mitäpä tuota enää murehtimaan, mutta lopun ikäähän tuon tulee kyllä muistamaan. Kohta sille varmaan pystyy jo nauramaankin :D

      Poista
  5. Äh, voihan..sanonko mikä! Tosi huono juttu ja ymmärrän että ottaa päähän. Ottaisi itseäkin ja kovasti! Olen samaa mieltä edellisten kanssa, eli oppiraha on nyt maksettu ja toivon että saisitte säästöjä sitten jossain toisessa kohdin aikaiseksi.

    Se on totta mitä sanotaan, eli oli urakoitsija kuka tahansa niin sopimukset kannattaa KAIKKI tehdä kirjallisena. Mitään tai mistään ei voi, eikä saa OLETTAA mitään. Se on nimittäin se kaikkein kallein erehdys pahimmassa tapauksessa, eli olettaa jonkun osa-alueen kuuluvan mitä ei kirjallisesti ole mainittu missään. Mekin varmistimme maaurakoitsijan kanssa eri työvaiheita, että kuuluvatko, kuuluvatko niin että saimme kirjallisen vahvistuksen kaikkiin osa-alueisiin.
    Arkkitehdin kanssa teimme sopimuksen jonka pohja muistaakseni löytyi prkk:lta. Meillä tosin arkkitehtimme arvioi kiinteän maksimihinnan, johon sopimuksen kautta sitoutui. Eli jos tunnit olisivat menneet yli, niin sitten hän olisi ottanut ne omaan piikkiinsä. Hinta oli fiksu ja kohtuullinen ja piti aika lailla paikkansa kokonaisuuden osalta. Pääsuunnittelijan tehtävän hän otti vastaan, joskin jälkeenpäin ajateltuna vastaava työnjohtajamme olisi ehkä osannut antaa siinä tehtävässä enemmän.

    Tsemppiä jatkoon:)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, oppia ikä kaikki ja kertaus on opintojen äiti. Eipähän enää tule tehtyä tätä mokaa toista kertaa :D Josko oltaisiin omasta tyhmyydestä maksettu jo tarpeeksi...

      Kiitokset tsempityksestä ja teille onnea uuteen kotiin! :)

      Poista
  6. Voi hanuri! Ihan uskomaton tyyppi! Me olimme valitsemassa arkkitehdiksi yhden sellaisen josta tuli hieman tuollainen vedätysfiilis. Dumpattua hänet sitten vaikka muuten vaikutti lupaavalta. Valittu arkkitehti ilmoitti hintansa hyvin selkeästi ja kuuluvat osa-alueet olivat myös selvää pässinlihaa. Toivotaan, että tuollaisia ylläreitä ei siis tule.

    Itse olen huomannut, että moni tähän projektiin kuuluva pyörittelee hieman silmiään kun vaadit sopimuksia ja kirjallisia tarjouksia. Ihme juttu minusta kun tämän "kaikki kirjallisena"-säännön olen kuullut useammasta paikasta.

    Toivottavasti asiat ovat nyt jo paremmin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan tosiaan, että teillä ei yllätyksiä tämän tiimoilta ilmene :) Jotenkin luulisin, että meillä kävi vaan huono tuuri ja noin räikeää vedätystä tapahtuu kuitenkin melko vähän.

      Itselläni on muuten juuri sama käsitys sopimuksista kuin mitä sanoit. Toisaalta, jos toimijalla on puhtaat jauhot pussissa, niin ei sopimuksen allekirjoittaminen pitäisi olla iso rasti. Tämän tapauksen jälkeen jäi kyllä se fiilis, että parempi ottaa varman päälle, vaikka jok pitäisikin sitä jotenkin hölmön hommana :D

      Poista
  7. Huhhuijaa! Meille ei tullut arkkitehdin suunnittelemaa taloa, joten siltä osin en osaa sanoa mitään, mutta voin kuitenkin jollain tasolla yhtyä noihin tunteisiin, sillä meillä oli kyllä aikaisemman lvi-urakoitsijamme kanssa vääntöä. Hän puhui koko ajan vain hinta-arviosta, me sen sijaan kiinteästä hinnasta. Jossain kohdin tuo urakka/arviohinta sitten tuli vastaan ja sen jälkeen alkoi tippua lisälaskuja. Lopulta urakoitsija ilmoitti kesken kaiken, että hän jättää leikin kesken - olisi kai ottanut niin kovasti takkiin. Siinä sitä sitten oltiin ja ilmeteltiin ja nopeasti piti löytää jostain uusi putkari tekemään kaikki keskeneräinen loppuun... Ja budjetti paukkuu hurjasti tuon(kin) takia. Vihaksi pistää tuollaiset linssiin viilaamiset ja se, että itse on toisinaan niin hyväuskoinen hölmö. Tosin aina ei auta sekään, että kaiken kirjaa paperille, jos ei itse tiedä, mitä kaikkea pitäisi osata ottaa huomioon. Ollaan nimittäin ensirakentajina useampaankin kertaan törmätty siihen, että urakoiden rajat ovat usein varsin hämärää aluetta sen suhteen, mikä kuuluu kenellekin (ja yleensä ne puuttuvat eivät kuulu kenellekään ja taas saa olla kuvetta kaivamassa).

    Mutta tsemppiä matkalle, hyvä siitä silti tulee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ps. Oletko muuten itse neulonut nuo KOTI-kirjaimet? Ne on hienot... himoitsen ohjetta...

      Poista
    2. Ai hyvänen aika, että on teillekin ihme porukkaa sattunut eteen :/ Olet kyllä täysin oikeassa, ettei edes musta valkoisella pelasta, jos huono tuuri käy. Sopimuksesta tosiaan saattaa puuttua yhtä ja toista tai vaihtoehtoisesti koko sopimuksella voi pyyhkiä, noh, vaikka pöytää, jos firma mene konkurssiin...

      Kirjaimista, niin ne ovat ihan kotikutoiset. Hauska, että huomasit :) Itseasiassa jonkun sortin ohje löytyy hiljaiseloa viettävästä käsityöblogistani. Tässä vielä linkki pehmokirjaimiin.

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)